Ahmad palaa Iranista Pariisiin neljän vuoden jälkeen
saattaakseen loppuun avioeron Marien kanssa. Mariella on uusi mies ja
uusioperheeseen kuuluu myös Marien tytöt ja miehen poika. Yllättäen Ahmad
joutuu tilanteeseen, jossa hän selvittelee perheenjäsenten välejä. Poika vihaa
uutta äitipuolta, vanhin tytär uutta isäpuolta, isäpuolen vaimo makaa
sairaalassa koomassa ja vanhemmat ovat siinä välissä omine ongelmineen. Täysin
ulkopuolisena Ahmadilla on mahdollisuus tehdä kipeitä kysymyksiä ja saada
yllättäviä vastauksia.
Menneisyys kulkee rauhallisesti ja hidastempoisesti. Jopa
niin hidastempoisesti, että toimintaelokuvien ystäville tätä ei voi suositella.
Henkilöhahmot ovat elävän tuntuisia eikä kukaan ole mustavalkoinen. Jokaisella
on oma menneisyytensä ja siitä kumpuavat kokemukset saavat heidät reagoimaan
tilanteeseen omalla tavallaan. Ahmad on hyvä mies, josta ex-vaimon tyttäret yhä
pitävät. Niinpä kun Marie pyytää häntä keskustelemaan vanhemman tyttären
kanssa, Ahmad tekee työtä käskettyä. Taustalta paljastuu asioita, joista
uusioperheen vanhemmat eivät tienneet mitään.
Rauhallisesta rytmistään huolimatta mielenkiintoinen tarina,
joka vie mukanaan. Itsekin uusioperheessä elävänä voin huokaista, että omat
ongelmat ovat varsin pieniä ja arkisia elokuvan henkilöihin verrattuna. Ei
yhteiselo aina helppoa ole eikä tässä elokuvassa varsinaista opetusta ollut
mutta ehkä kuitenkin kannattaisi toimia joskus kuin Ahmad. Olla valmis keskustelemaan,
kysyä avoimia kysymyksiä ja sen jälkeen, ennen kaikkea, olla valmis
kuuntelemaan mitä toisella on sanottavaa.
Italia, Ranska, 2013
Ohjaus: Asghar Farhadi
Käsikirjoitus: Asghar Farhadi
Pääosissa: Bérénice Bejo, Ali Mosaffa, Tahar Rahim, Pauline Burlet
Ohjaus: Asghar Farhadi
Käsikirjoitus: Asghar Farhadi
Pääosissa: Bérénice Bejo, Ali Mosaffa, Tahar Rahim, Pauline Burlet
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti